Kuka Pentti hakkasi nimensä Paltanmäen silokallioon?

M012_KK1782_34 (1)
Paltanmäen louhikkorinteestä avautuva ”Kylämaisema Orivedeltä” 1908.  Museovirasto – Musketti. http://www.finna.fi.  HUOM. Sama kuva vuodelta 1909 blogikirjoituksessa ”Polttovuoresta Paltanmäki” nimellä ”Näkymä Orivedeltä”  M.L. Carstensin kustantamana.  Huom. vuoden ero!

Kallioon hakatut nimet muodostavat kulttuuriperintökohteen!

Arvasitko, että jos elämäsi alkupuolella syystä tai toisesta hakkasit kallioon vaikkapa nimesi tai nimikirjaimesi, tekosi saattaa muutaman vuosikymmenen kuluttua olla osa kulttuuriperintökohdetta? Paljolti riippuu tietysti myös paikasta, jonka valitsit kalliohakkauksellesi.

Oriveden Kirkonkylän laitamilla kohoavan Paltanmäen laella sijaitseva silokallio on ollut hyvä valinta. Aluetta nykyisestä vesitornista koilliseen nimitettiin Keinukallioksi sinne 1920-luvulla pystytetyn keinun vuoksi. Se oli suosittu kokoontumis- ja kesäjuhlapaikka. Myöhemmin vieressä oli tanssilava. Louhikkoisen mäen rinteet ja laki sammaltuneine kivineen ja kauniine näköaloineen ovat olleet kautta aikain etenkin nuorison suosiossa.

Paltanmaelta  Suojan suuntaan 1924. Leena Oksalta..jpg

Näkymä Paltanmäestä takana kohoavalle Suojan talolle päin 1924. Kuva  Leena Oksalta Paavo Toivosen albumista. 

Moni entinen nuori (mies?) on siellä hakannut merkkejä  kallioon.  Ne ovat varmasti tuttuja lukemattomille Paltanmäen kävijöille eri vuosikymmeniltä. Yllättävää on, että tuo merkkien hakkausalue on myöhemmin korotettu peräti kulttuuriperintökohteeksi.

Maakuntamuseo selvitti kulttuuriperintöä

Kirjoittaessani blogiini Oriveden Paltanmäestä nimellä Polttovuoresta Paltanmäki ja Orihvuoresta Kultavuori sain tietää, että Oriveden kaupunki on vuonna 2017 kaavoitusta varten tilannut Pirkanmaan maakuntamuseolta kaksiosaisen selvityksen Paltanmäen kulttuuriympäristöstä. Selvityksen 1. osan Arkeologinen inventointi on tehnyt Ulla Moilanen. Raportti on luettavissa internetissä.

Luen sieltä, että Paltanmäen entiseltä keinupaikalta löytyy 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuvia kalliohakkauksia. Vuonna 2017 tutkija luetteloi ja valokuvaa silokallioon hakattuja nimiä, nimikirjaimia ja vuosilukuja, antaa alueelle muinaisjäännöstunnuksen ja ajoittaa hakkaukset 1920-1930-luvuille. Minäkin muistan niitä joskus katselleeni paikan päällä, mutta nyt käyn syksyllä 2018 vanhalla keinukalliolla aivan varta vasten.

Pentin arvoitusta selvittämässä

Huomioni oli kiintynyt jo verkkojulkaisussa alla olevaan kuvaan, varmaankin syystä, että yksi Pentti J. on ollut luokkatoverini. Se ja muutama muu hakkausjälki on selvästi näkyvissä, mutta osan on peittänyt sammal. Kuvan mukainen kalliokaiverrus kuuluu selvimmin erottuviin. Sitä ja joitakin muita esitellään Ulla Moilasen tekemässä alueen arkeologisessa selvityksessä.

Paltanmäki Pentti Finna-727B15AB-B2A3-A86A-F5CD-E46CF684DEED.jpg
Paltanmäen silokallioon on hakattu nimi Pentti J. Sukunimen alkukirjain ei ehkä olekaan se, miltä näyttää. Lähde internetissä: http://www.siiri.tampere.fi  Moilanen, Ulla: Orivesi. Paltanmäen arkeologinen inventointi.  Pirkanmaan maakuntamuseo 2017.

Tutkija Ulla Moilanen ei lähde arvailemaan, kuka Pentti on ollut asialla, mutta minä teen sen: Pentti J:stä minulla ja varmaan monella muulla entisellä kirkonkyläläisellä tulee heti mieleen palopäällikön poika Pentti Järnberg, joka oli syntynyt 1937.

Kysäisin asiaa Pentin nuoremmalta veljeltä Eskolta (s. 1941). Hänellä oli vastaus valmiina: Pentti Järnberg ei ole hakannut nimeään kallioon, vaan asialla oli ollut Pentti Kanerva, joka asui Paltanmäen laidassa. Joku muu on täydentänyt sukunimen K-alkukirjaimen J:ksi.

Tämän oli kertonut Eskolle hänen luokkatoverinsa, Pentti Kanervan poika Matti, joka kilpaili hänen kanssaan usein koulun hiihtokilpailujen voitosta. Matin mukaan sukunimen työstö oli jäänyt kesken Pentti Kanervan lähtiessä sotaan. Tämä kalliohakkaus saattaakin olla vasta 1930-luvun loppupuolelta.

Oriveden yhteiskoulun matrikkelista löydän kaksi Pentti Kanervaa, joista vanhempi, Pentti Olavi, oli syntynyt Orivedellä vuonna 1913. Talvisodan syttyessä hän oli jo 26-vuotias. Nuorempi, Ruovedellä 1927 syntynyt Pentti, ei taida tulla kysymykseen. Vai onko vielä kolmas Pentti Kanerva?

Kaunokirjaimen ”liepukka” auttaa ajoittamaan

kaunokirjaimet

<img src=”https://orivesiennenvanhaan.files.wordpress.com/2019/01/kaunokirjaimet-1.jpg&#8221; alt=”kaunokirjaimet.jpg” width=”288″ height=”320″ class=”alignnone size-full wp-image-5311″ />
1930-luvun alussa hyväksyttiin kouluihin Toivo Salervon laatima kirjaimisto, josta tässä vuoden 1950 versio.
Lähde Lundell, Kai-Ari: Kaunokirjaimet. Pro peruskoulu –blogi 7.7.2013.
(Kuva kaunokirjaimistosta lisätty 20.1.2019.)

Toden totta, kalliokuvaa tarkemmin katsoessa K-kirjain onkin jäänyt kesken, vain ”yläliepukka” tästä sukunimen alkukirjaimesta on ehtinyt valmiiksi. Kouluissa käytettiin 1930-luvulta 1980-luvulle tätä Toivo Salervon luomaa kaunokirjainmallia.  Siinä kymmenkunta isoa kirjainta alkoi samanlaisella yläliepukalla kuin K ja J. Ennen Toivo Salervon kirjainmallistoa samoissa kirjaimissa oli myös yläliepukat.

Kuka täydensi Pentin keskeneräisen työn?

Esko Järnberg kertoi myös, että joku on myöhemmin täydentänyt sukunimen alkukirjaimen J:ksi. Myös kuvasta näkyy, että kädenjälki on selvästi heikompi ja ohuempi kuin alkuperäinen. Kysymyksiä jää vielä: Kuka? Miksi: Pilaillakseen? Johtaakseen harhaan?

Kommentit, sekä johtolangat että arvelut, tervetulleita!

Maija-Liisa Mäkelä

Sähköiset lähteet:

Lundell, Kai-Ari: Kaunokirjaimet. Pro peruskoulu –blogi 7.7.2013.

Moilanen Ulla: Paltanmäen asemakaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi. Osa 1. Arkeologinen inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo. 2017. www. siiri.tampere.fi

Kirjallinen lähde:

Virta, Paavo: Oriveden yhteiskoulu 1924-1974.

Mainokset